Moni ajattelee, että passi on ravihevosten ja kilpailevien ratsujen asia ja että kotitallin harrastehevonen pärjää ilman. Näin ei ole. Ruokaviraston mukaan EU:n alueella syntyneellä hevoseläimellä on oltava tunnistusasiakirja viimeistään 12 kuukauden kuluttua syntymästä, ja sama koskee poneja, aaseja ja niiden risteytyksiä.
Alla kerrotaan, mitä passi, mikrosiru ja rekisteröinti tarkoittavat käytännössä, ja lopuksi seurataan yhtä esimerkkivarsaa syntymästä passiin asti. Esimerkki on laskettu sääntöjen pohjalta, ei todellisen hevosen tiedoista.
Passi eli tunnistusasiakirja
Hevospassi on hevosen elinikäinen tunnistusasiakirja. Siihen on kirjattu hevosen yksilöllinen UELN-numero, tuntomerkit ja muut tiedot, ja siihen merkitään myös rokotukset. Suomessa syntyneille hevosille passin myöntää pääsääntöisesti Suomen Hippos ry. Ruokaviraston listalla on myös muita myöntäjiä, esimerkiksi irlanninkobien oma rotuyhdistys.
Ruokaviraston ohjeen mukaan passin on oltava aina saatavilla siinä pitopaikassa, jossa hevosta pidetään. Jos hevonen on täysihoitotallissa, passi ei siis voi olla laatikossa kotona toisella paikkakunnalla.
Määräajat
Passin määräaika on 12 kuukautta syntymästä. Jos varsa siirretään syntymäpitopaikastaan muualle yli 30 päiväksi, passi tarvitaan jo sitä ennen. Hakemuksen on oltava passin myöntäjällä viimeistään kaksi kuukautta ennen määräajan umpeutumista.
Ravihevosille on lisäksi oma aikataulu. Suomen Hippoksen tunnistusohjeen mukaan lämminveri- ja suomenhevosvarsat on tunnistettava viimeistään syntymävuotta seuraavan vuoden maaliskuussa, jotta niiden ravikilpailuoikeudet varmistuvat. Ohjeen mukaan passi on tehtävä vuoden kuluessa syntymästä myös siksi, että hevonen voidaan rekisteröidä ilman teuraskieltomerkintää.
Tunnistajan käynti
Varsa tunnistetaan, kun sen varsakarva on vaihtunut, yleensä noin 4–10 kuukauden iässä. Tunnistuksen tekee Hippoksen valtuuttama hevosjalostusliiton tunnistaja. Käynnillä varsan väri ja merkit kirjataan, sen häntäjouhista otetaan DNA-näyte ja kaulaan asennetaan mikrosiru. Joskus myös emästä tarvitaan DNA-näyte.
Hippoksen ohje antaa omistajalle muutaman käytännön tehtävän ennen käyntiä:
- varsa on emänsä kanssa sisällä tallissa, kuivana ja puhtaana, riimu päässä
- tunnistus tehdään valoisassa ja kuivassa kiinteäseinäisessä tilassa, ei tarhassa tai laitumella
- varsan jalkojen on oltava puhtaat, jotta merkit ja kavioiden värit näkyvät
- häntää ei käsitellä jouhienselvitysaineella, koska se voi haitata DNA-analyysiä
- madotuksesta on kulunut vähintään kaksi viikkoa
- syntymätodistus on lunastettu ja mahdolliset omistajanvaihdokset hoidettu
Ohjeen mukaan omistaja vastaa siitä, että tunnistus voidaan tehdä. Jos tunnistus ei onnistu ja tunnistaja joutuu tulemaan uudelleen, uusintakäynnin kulut maksaa omistaja. Varsan kannattaa siis olla tottunut käsittelyyn jo ennen käyntiä.
Mikrosiru
Ruokaviraston mukaan mikrosiru on pakollinen 1.7.2009 tai sen jälkeen syntyneillä hevoseläimillä. Eläimen pitäjän on huolehdittava siitä, että siru toimii. Jos siru lakkaa toimimasta, uusi on asennettava viimeistään 30 päivän kuluessa siitä, kun vika on havaittu. Sirun vaihdosta ilmoitetaan passin myöntäjälle seitsemän päivän kuluessa.
Pitopaikan rekisteröinti
Passi koskee hevosta, mutta rekisteröidä on myös paikka, jossa hevosta pidetään. Ruokaviraston mukaan pitopaikka ja eläintenpito ilmoitetaan rekisteriin ennen eläinten pidon aloittamista. Ilmoituksen voi tehdä eläintenpitäjä- ja pitopaikkarekisterin asiointisovelluksella tai paperilomakkeella kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Pitopaikan tietojen muutoksista ja toiminnan lopettamisesta on ilmoitettava 30 päivän kuluessa.
Yhteistallissa omistajan ei tarvitse tehdä omaa ilmoitusta, jos pitopaikasta vastaava on rekisteröinyt tallin. Pitopaikassa on myös pidettävä kirjaa siellä olevista, sinne saapuvista ja sieltä lähtevistä hevosista.
Esimerkki: toukokuun suomenhevosvarsa
Kuvitellaan suomenhevosvarsa, joka syntyy kotitallilla 15.5.2026 ja jonka on tarkoitus kilpailla raveissa. Edellä kuvattujen sääntöjen mukaan aikataulu etenee näin:
- Toukokuu 2026: tallin pitopaikka on jo rekisteröity, koska emää on pidetty siellä. Uutta pitopaikkailmoitusta ei tarvita, mutta tiedot tarkistetaan.
- Syyskuu 2026 – maaliskuu 2027: varsa on noin 4–10 kuukauden ikäinen, ja tunnistajan käynti voidaan sopia, kun varsakarva on vaihtunut. Madotus ajoitetaan niin, että siitä on kulunut vähintään kaksi viikkoa ennen käyntiä.
- Viimeistään 15.3.2027: passihakemuksen on oltava myöntäjällä, koska 12 kuukauden määräaika umpeutuu 15.5.2027 ja hakemus on tehtävä kaksi kuukautta aiemmin.
- Viimeistään maaliskuun 2027 lopussa: varsa on tunnistettu, jotta ravikilpailuoikeus varmistuu Hippoksen ohjeen mukaisesti.
- 15.5.2027: passin on oltava valmiina. Siitä eteenpäin passi pidetään siinä pitopaikassa, jossa hevonen on.
Jos varsa myydään syksyllä 2026 ja se muuttaa uudelle tallille ennen tunnistusta, aikataulu kiristyy: kun varsa lähtee syntymäpitopaikastaan yli 30 päiväksi, passi tarvitaan jo ennen lähtöä. Myynti ei myöskään saa aikaistaa vieroitusta liikaa. Hevosten hyvinvointiasetuksen mukaan varsaa ei saa vieroittaa alle puolen vuoden ikäisenä. Tätä kohtaa sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaan 1.1.2031 alkaen, mutta se kertoo, mihin suuntaan vaatimukset ovat menossa.
Muutokset ja hevosen kuolema
Kun hevosen tiedot muuttuvat, eläintenpitäjän on Ruokaviraston mukaan toimitettava passi myöntäjälle päivitettäväksi. Lääkitykseen liittyvät teuraskiellot on ilmoitettava myöntäjälle seitsemän päivän kuluessa.
Kun hevonen kuolee, lopetetaan tai katoaa, passi palautetaan myöntäjälle 30 päivän kuluessa, ja mikrosiru poistetaan ja tuhotaan. Teurastamolle passi kulkee aina hevosen mukana. Ruokaviraston ohjeen mukaan teurastettavaksi ei hyväksytä hevosta, jonka passiin tai tietokantaan on merkitty lääkityksestä johtuva teuraskielto tai voimassa oleva varoaika.
Ravihevosen omistajalle passi on muutenkin arkinen asiakirja, koska siihen merkitään rokotukset, joita kilpailuoikeus edellyttää. Suomenhevosen historiasta ja käytöstä raveissa kerromme lisää suomenhevosta käsittelevässä jutussa, ja jos hevosen hankinta on vasta suunnitteilla, lue myös rodun valinnasta.
Usein kysyttyä
Tarvitseeko harrastehevonen passin, jos se ei koskaan kilpaile?
Tarvitsee. Ruokaviraston mukaan EU:n alueella syntyneellä hevoseläimellä on oltava tunnistusasiakirja viimeistään 12 kuukauden kuluttua syntymästä. Vaatimus koskee käyttötarkoituksesta riippumatta myös poneja, aaseja ja muita hevoseläimiä.
Kuka myöntää hevospassin Suomessa?
Suomessa syntyneille hevoseläimille passin myöntää pääsääntöisesti Suomen Hippos ry. Tunnistuksen tekee Hippoksen valtuuttama hevosjalostusliiton tunnistaja.
Mitä passille tehdään, kun hevonen kuolee?
Eläintenpitäjän on palautettava tunnistusasiakirja sen myöntäneelle taholle 30 päivän kuluessa. Ruokaviraston mukaan mikrosiru on kuoleman, lopetuksen tai teurastuksen yhteydessä poistettava ja tuhottava.
Pitääkö jokaisen hevosenomistajan rekisteröidä oma pitopaikka?
Ei aina. Kun hevonen on yhteistallissa, jonka pitopaikasta vastaava on tehnyt rekisteröinnin, yksittäisten omistajien ei tarvitse tehdä omia erillisiä ilmoituksia. Omassa pihassa pidettävän hevosen pitopaikka rekisteröidään ennen kuin pito alkaa.
Vaikuttavan toimitus. Säännöt tarkistettu Ruokaviraston ja Suomen Hippoksen sivuilta sekä Finlexistä 3.11.2026.
Lähteet
- Ruokavirasto: Hevoseläimet (merkintä ja rekisteröinti), sivu päivitetty 9.7.2026
- Ruokavirasto: Hevoseläinten pidon ja pitopaikan rekisteröinti, sivu päivitetty 20.2.2026
- Finnish Food Authority (Ruokavirasto): Contact point and passport issuing bodies
- Suomen Hippos: Tunnistajan käynti, varsan ensimmäinen virallinen esiintyminen (ohje)
- Valtioneuvoston asetus hevosten hyvinvoinnista 321/2025 (Suomen säädöskokoelma, voimassa 1.1.2026 alkaen)
