Koivulan valtaus, Lapinlahti ja politiikka 04.09. 11:12 Hanna Nikkanen Helsingin kaupunginhallitus tulee todennäköisesti käsittelemään vallatun Lapinlahden Koivulan irrottamista sairaalan vuokrasopimuksesta valtaajien toiveiden mukaan. Taloa hallinnoiva HUS on ajanut samaa tavoitetta vuosien ajan. Nyt, kun kaupunki voisi kunnostaa talon mielenterveyspotilaiden asunnoiksi, HUS keskittyy mustamaalaamaan valtaajia – jotta psykiatrinen sairaala ei voisi jäädä Lapinlahteen. Vallattu talo, Koivula, sijaitsee Lapinlahden sairaalan tontilla erillään muista rakennuksista. Nelikerroksisen talon asunnot ovat enimmäkseen kaksioita keittokomerolla. Ne huoneistot, joihin valtaajilla on pääsy, ovat pääasiassa moitteettomassa kunnossa: yhden asunnon seinät ovat tupakansavun kellastamat ja upea villiviini rapistaa maaleja ikkunanpuitteista. Väitetyistä kosteusvaurioista ei A-portaassa näy jälkiä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on vuokrannut sairaala-alueen Helsingin kaupungilta. HUS on kuitenkin vuosien ajan pyrkinyt irrottamaan Koivulan vuokrasopimuksesta, koska varaa rakennuksen kunnostamiseen ei ole eikä asuntojen tuottaminen kuulu HUS:in toimialaan. Kaupunki kieltäytyy vuokrasopimuksen muuttamisesta. Perusteena on sairaalamiljöön säilyttäminen yhtenäisenä. Kaupunki on toisaalta suostunut muuttamaan huomattavia osia sairaala-alueesta viereisen Nokian rakennustyömaan parkkipaikaksi pystyttämällä Koivulan pihalle rumia metalliaitoja. Rakennuksen tyhjentyessä kaksi vuotta sitten rakennusvirasto arvioi talon kunnon. HUS:in mukaan kunnostaminen tulisi maksamaan yli neljä miljoonaa markkaa. Lapinlahden sairaalan ylilääkäri Kristian Wahlbeck epäilee kustannusarviota vahvasti liiotelluksi. Suurella summalla perustellaan rakennuksen tyhjillään pitämistä. Muutamassa vuodessa kylmä talo voi rappeutua kylliksi, jotta se voidaan purkaa. Tällöin Nokian ja sairaalan väliin ilmestyisi laaja alue arvokasta tonttimaata. Sitä tuskin käytettäisiin sairaalan hyväksi. Sunnuntaina rakennukseen livahti YLE:n radiotoimittajan mukana Ympäristöviraston työntekijä, jonka tehtävä on arvioida rakennusten kärsimiä vaurioita. Sisällä ollessaan hän ei löytänyt merkkejä kosteudesta tai muista ongelmista. Vartija heitti hänet ulos ennen perusteellisemman tarkastuksen aloittamista. Koivulan kohtalo nivoutuu yhteen Lapinlahden sairaalan kohtalon kanssa. Päätös Lapinlahden lastenpsykiatrisen osaston mahdollisesta uudelleensijoittamisesta on määrä tehdä keväällä 2002. Parhaimmassakin tapauksessa Koivula olisi tyhjillään ainakin ensi vuoden loppuun saakka. Sairaalan henkilökunta toivoo Koivulan päätyvän kotiutettujen ja hoidossa olevien potilaiden asunnoiksi. Tähän tarkoitukseen HUS ei sitä kuitenkaan voi kunnostaa, sillä Helsingin kaupunki on vastuussa asuntoratkaisuista. HUS ei myöskään todennäköisesti löytäisi taskuistaan kunnostamiseen tarvittavaa pääomaa. Meillä on kaksi keinoa saada Koivula asutetuksi ilman vuosien rapauttavaa odottamista. Valtausta jatkamalla voimme pitää huolta talon hyvinvoinnista omilla rajallisilla keinoillamme. Samalla voimme vedota Helsingin kaupunginhallitukseen, jotta sairaalan vuokrasopimusta harkittaisiin uudelleen Koivulan osalta. Ennen valtausta Helsingin kaupunki kieltäytyi toistuvasti keskustelemasta vuokrasopimuksen muuttamisesta kesken sopimuskauden. Valtauksen jatkaminen on se poliittinen kampi, jolla voimme saada pyörät pyörimään. Näinollen valtaus ajaa yksiselitteisesti myös HUS:in etuja. Kaupunginhallitus tulee ottamaan Koivulan tilanteen käsittelyynsä valtauksen ansiosta. Tätä voittoa HUS-yhtymän hallituksen puheenjohtaja Ritva Laurila (kok) ei ole toistaiseksi osannut arvostaa, vaan pysyy toiveessaan, että tiukka saarto, nälkä ja vilu ajavat anarkistit ulos talosta. Hän ei salli HUS:in hallituksen käyvän keskustelua asiasta, vaan siirtää tilanteen turvallisuuspäällikön niskaan. Päätös Koivulan kunnostamisesta mielenterveyspotilaiden asunnoiksi olisi merkittävä voitto Lapinlahden sairaalan säilyttämistä ajavalle liikkeelle. HUS:in johdon kielteinen kanta valtaukseen vastoin yhtymän omaa taloudellista etua johtuu todennäköisesti tämän näkymän käsittämisestä – yhtymän johto näkisi mielellään yrityshautomoita nykyisen lastenpsykiatrisen klinikan tilalla. Ritva Laurila ei pelkää anarkisteja Koivulassa, vaan Lapinlahden sairaalan erävoittoa. Valtauksen sivut Edellinen: Lapinlahden valtauksen neuvottelut - tilanne maanantain jälkeen. Seuraava: Is Beit-Jala Burning? Tulostusversio Kommentit: 6 kpl Re: Koivulan valtaus, Lapinlahti ja politiikka ) Anonymous 04.09. 12:00 Lapinlahti-fanaatikot ovat jatkuvasti sensuroineet niitä mielipiteitä, jotka vastustavat sairaalan jatkamista. Lapinlahti on vanha rotisko ja siitä luopumalla HUS saisi paljon varoja muuhun psykiatriseen toimintaan. Osa henkilökunnastsa (kun teille henkilökunnan mielipiteet ovat niin tärkeitä) vastustaa Lapinlahden sairaalan jatkamista. Lapinlahti tuntuu olevan kauhean tärkeä asia juuri niille, jotka eivät sinne ole koskaan joutuneet - elitismiä pahimmillaan. Tässä tapauksessa "anarkistit" toimivat vain Pro-Lapinlahti liikkeen käsikassarana. En tunne potilasyhdistyksen hallituksessa pari vuotta istuneena ketään ex-Lapparin kävijää, joka olisi Pro-Lapinlahteen liittynyt enkä tunne ketään, jolla ei olisi ollut moitittavaa Lapinlahden hoitojen suhteen. Kaiken lisäksi Lapinlahti on liikenteellisesti hankalassa paikassa. Stacy Re: Kritiikki sairaalaa kohtaan ) atehwa 04.09. 14:23 Esittämäsi näkökohta on mielestäni varsin asiallinen. Vaikka itse tunnenkin kolme ihmistä, jotka ovat olleet tyytyväisiä Lapinlahdessa saamaansa hoitoon (lyhytaikaisia masennushoitoja), sairaalan säilymisen myönteisyyttä ei tule pitää varauksetta positiivisena. En ole ihan varma, kumpi on mielipiteesi: sekö, että psykiatriset hoidot pitäisi minimoida, vai se, että niitä ei kannattaisi jatkaa Lapinlahdessa. Veikkaan jälkemmäistä, koska käytät argumenttina varojen saamista psykiatriseen toimintaan Lapinlahden alueen myymisellä. En kuitenkaan usko, että sairaalatoiminnalla on olennaisesti paremmat edellytykset muualla kuin Lapinlahdessa. Itse näen alueen sairaalakäytön jonkinlaisena kompromissina "yleishyödyllisen" käytön (jota aktivistit ajavat) ja kaupallisen käytön välillä. Joka tapauksessa asiaa ajavat ihmiset saavat motivaationsa yleensä kaupallisen käytön vastustamisesta pikemmin kuin sairaalakäytön kannattamisesta. Elitismistä sanoisin vielä sen verran, että kun ajattelee, mikä osuus Suomen kansalaisista (tai Helsinkiläisistä) on Lapinlahden ex-potilaita ja mikä osuus pro-Lapinlahti -hankkeen jäseniä, ei ole kovin yllättävää, ettei suurta päällekkäisyyttä ole. Uskon toki, että pro-Lapinlahti -ihmiset todenäköisesti arvelevat ajavansa hyvää asiaa ja ovat siinä mielessä eliittiä omissa silmissään. Re: Et tunne ketään joka..? vljk 04.09. 14:51 No minuun voit tutustua. Senkun näpäytät hiirellä. Valtaajat eivät Pro Lapinlahden porukkaa ) Anonymous 04.09. 19:43 Pro Lapinlahdella ei ole mitään tekemistä valtauksen kanssa, vaikka monet valtaajista varmasti jakavatkin samoja ajatuksia kyseisen kansanliikkeen kanssa. Valtaajien alkuperäinen tavoite oli tilan saaminen nuorten toimitilaksi. Tämä tavoite ei ole kadonnut mihinkään. Emme kuitenkaan ole mikään yhdenasianliike vaan voimme puolustaa jopa useita hyviksi katsomiamme asioita kuten parempaa psykiatrista hoitoa useammalle tarvitsevalle. T Re: Et tunne ketään joka..? ) Anonymous 05.09. 11:27 itse tunnenkin kolme ihmistä, jotka ovat olleet tyytyväisiä Lapinlahdessa saamaansa hoitoon On vaikea olla syyllistymättä potilaiden holhoamiseen eli siihen, mihin Lapinlahden henkilökunta syyllistyy koko ajan, mutta henkilö, joka on hyväksikäytön uhri ei välttämättä aina tunnista hyväksikäyttöä. Siksi he sitten usein Lapinlahteen päätyvätkin. Toisaalta, tietävätkö potilaat edes oikeutensa tai mitä hyvä hoito on? Potilasyhdistyksessäni on paljon kritisoitu hoitojen tasoa yleensä (ja Lapparia erikseen) eikä potilasyhdistykseni jäsenistöstä tietääkseni kukaan kuulu Pro-Lapinlahteen tai kannata sitä. Itse asiassa koko yhdistys teki kannanoton Pro-Lapinlahtea vastaan. On toki mahdollista, että pelkästään avohoitoyksikkö oli paikka missä kaikki kaameudet tapahtuivat. En ole ihan varma, kumpi on mielipiteesi: sekö, että psykiatriset hoidot pitäisi minimoida, vai se, että niitä ei kannattaisi jatkaa Lapinlahdessa. Veikkaan jälkemmäistä Hoidot pitäisi järkeistää ja ne olisi saatettava ihmisoikeuksien tasalle. Tarvittaisiin massiivista koulutusta, sillä jostain syystä kaikkein asennevammaisimmat päällepäsmärit ovat hakeutuneet Lappariin, kuten nyt E.Sailas, P. Heikman ja M. Saukkonen. Kaskut siitä, että psykiatriksi/psykologiksi hakeutuu ihmiset, joilla itsellään viiraa päässä vaikuttaa Lapinlahtikokemukseni (ja monien muiden kokemusten jälkeen) uskottavilta. "yleishyödyllisen" käytön (jota aktivistit ajavat) ja kaupallisen käytön välillä. Koska valitettavasti Lapinlahden rakennus on suojelukohde (Koivula ei toki ole), niin rakennusta ei voisi purkaa. Lapinlahden puisto on kuitenkin ainutlaatuinen ja olisi hyvä, että se olisi yleisön käytössä. Nythän se ei sitä ole eikä se olisi sitä, jos alue olisi kaupallisessa käytössä. Uskon toki, että pro-Lapinlahti -ihmiset todenäköisesti arvelevat ajavansa hyvää asiaa ja ovat siinä mielessä eliittiä omissa silmissään. Road to hell is paved with good intentions. Stacy Re: Ei se ole mikään vitsi. vljk 09.09. 03:21 >> Kaskut siitä, että psykiatriksi/psykologiksi hakeutuvat ihmiset, joilla itsellään viiraa päässä vaikuttavat Lapinlahtikokemukseni (ja monien muiden kokemusten jälkeen) uskottavilta. >> (a) Ei se ole mikään vitsi. Se, että itsellä tai lähipiirissä on ongelmia tai jotain kipeätä, on sekä yleinen että hyvä syy kouluttautua psykiatriksi tai psykologiksi, erityisesti terapeutiksi. En edes haluaisi olla täysin “terveen” hoidettavana. En pystyisi luottamaan siihen, että hän ymmärtää mitään. Toisaalta olen nähnyt sellaisiakin sielutieteilijöitä, jotka ovat aivan liian sekaisin kyetäkseen auttamaan toisia. Ja jotkut voivat olla luonnevikaisia. Se on mahdollista. En tunne niitä henkilöitä, jotka mainitsit, joten heihin en voi ottaa mitään kantaa. En tiedä mitään yksiselitteistä vastausta kysymykseen, mitä huonolle/pahalle psykiatrille pitäisi tehdä. Tietysti sellaiset pitäisi siirtää sivuun, mutta yleensä heillä ei ole torahampaita joista heidät tunnistaisi. Voi olla niinkin, että sama henkilö tai menetelmä, joka auttaa yhtä, rikkoo ja satuttaa toista. Voi olla kemioista kiinni. Tai huono tsägä kun joutuu omalta kannalta väärään paikkaan. Hirveän vaikeata on löytää vastausta siihenkään, mitä huonoille tai pahoille vanhemmille pitäisi tehdä. Eikä tämä silti oikeuta unohtamaan kysymystä. (b) Sen kuulen, että olet kokenut Lapparissa jotakin pirullista, mitä lieneekin. Millä tavoin sen olisi voinut välttää ja miten pärjäisit, ellei kyseistä laitosta olisi ollut olemassa, en voi tietää kun en tunne sinuakaan. Ilmeisesti et usko, että kokemasi olisi vain omien aaveittesi riehuntaa tai kurjien sattumien summaa, ja pieni hälytyskello soi nyt minunkin päässäni. Hoitolaitoksista ei saa tulla tai ne eivät saisi olla sellaisia vankiloita, joita ei päästä ulkopuolelta tutkimaan. Muistan raportit siitä, miten Neukkulassa 70-luvulla “hoidettiin” väärinajattelijoita psykiatrisissa sairaaloissa. Uh. (c) Silloin kun itse deppasin pahimmillani, tajusin järjelläni, ettei mikään ollut todellisuudessa muuttunut niin paljon ja äkkiä, että se riittäisi syyksi. Tämä ei kuitenkaan auttanut: aloin epäillä järkeäni. Rehellisesti sanottuna en tiedä, missä määrin senkertaiset lääkärit ja lääkkeet auttoivat minua tai auttoivatko ollenkaan. Tuskin pahaakaan tekivät. Enemmän tukea joka tapauksessa tunsin saavani vanhan talon paksuista seinistä sekä monilta potilastovereilta. Unohtamatta yhtä Hesperian sairaanhoitajaa reilun viikon aikana siellä. Saattaisin pahan olon iskiessä viihtyä parhaiten sellaisessa radikaalissa hoitoyhteisössä, jossa terveen ja sairaan taikka hoitajan ja hoidettavan välinen raja ymmärrettäisiin veteen piirretyksi viivaksi. Turvallisuuden vuoksi sellainenkaan yhteisö ei saisi olla tarpeettomasti ulkomaailmasta eristetty. Mahdollisimman avoimet ovet. Lisäksi jonkun taatusti tervejärkisen (sikäli kuin sellaisia on) pitäisi olla mukana (vaikka vähän sivummalla) vartavasten vahtimassa, ettei yhteisöstä kehity maailmanlopunlahkoa, jossa yhdet pitävät toisia henkisessä kuristusotteessa.